Keski-Suomen ensimmäinen ilmastofoorumi keräsi Jyväskylän kaupungintalolle ja linjoille lähes sata osallistujaa kuulemaan ja keskustelemaan ilmastomuutokseen sopeutumisesta.
Ilmastonmuutos näkyy jo Keski-Suomessa. Vuoden keskilämpötila on noussut reilulla asteella, talvet ovat lämmenneet erityisen voimakkaasti ja lumipeitekausi on lyhentynyt noin kolmella viikolla. Samalla kasvukausi on pidentynyt ja hellepäivät lisääntyneet. Tulevaisuudessa lämpenemisen ennakoidaan jatkuvan, talvien muuttuvan sateisemmiksi ja voimakkaimpien rankkasateiden voimistuvan. Nämä faktat herättelivät ja vakuuttivat.
Tilaisuudessa tarkasteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkimustiedon lisäksi hyvinvoinnin, kaupunkisuunnittelun, yritystoiminnan ja alueellisen yhteistyön näkökulmista. Asiantuntijapuheenvuoroja täydensivät sopeutumisen klinikat, joissa osallistujat pääsivät keskustelemaan sopeutumisesta kuntien ja maakunnan, yritysten ja luonnonvara-alojen kysymyksenä sekä kaavoituksen ja kaupunkivihreän näkökulmasta. Puheenvuorojen ja teemakeskustelujen yhteenvetona voisi sanoa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole erillinen ympäristökysymys, vaan osa alueiden, palvelujen ja elinkeinojen tulevaisuuskestävyyttä. Sopeutumista tukevia tekojakin jo tehdään paljon, vaikkei niitä välttämättä tunnisteta juuri sopeutumisen toimiksi.
Riskien tunnistamisesta ennakointiin
Ilmastossa jo tapahtuneiden muutosten vuoksi myös sopeutuminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillinnän ohella. Sopeutumisella vähennetään altistumista ilmastoriskeille, pienennetään yhteiskunnan haavoittuvuutta ja vahvistetaan kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Olennaista on siirtyä reagoimisesta ennakointiin. Teemakeskusteluissa tunnistettiinkin selkeä tarve sopeutumiselle ja sopeutumisen liittymäpinnoista muuhun ennakointi- ja varautumistyöhön. Mahdollisuuksia sopeutumistoimiin on. Toisaalta esiin nousi tarve lisätiedolle, esimerkeille onnistuneista toteutuksista sekä tiedolle toimien rahoitusmahdollisuuksista.
Sopeutuminen tarkoittaa eri sektoreilla erilaisia toimia, mutta taustalla vaikuttavat samat muutokset ja riskit. Hyvinvointialueella hellejaksot, myrskyt, tulvat, sähkökatkot ja vesihuollon häiriöt voivat näkyä kasvavana palvelutarpeena ja tarpeena turvata palvelujen jatkuvuus. Rakennetussa ympäristössä samat muutokset haastavat esimerkiksi hulevesien hallintaa ja kuumuuteen varautumista. Yrityksille kyse on puolestaan erimerkiksi kiinteistöistä, raaka-aineiden saatavuudesta, toimintavarmuudesta sekä asiakkaiden ja henkilöstön olosuhteista.
Sopeutuminen liittyy siis läheisesti myös resilienssiin. On tarpeen analysoida, kuinka hyvin ihmiset, palvelujärjestelmät, yritykset ja muu yhteiskunta pystyvät toimimaan häiriötilanteissa ja palautumaan niistä.
Kohti ilmastonkestävämpää rakennettua ympäristöä
Ilmastofoorumissa kuultiin Jyväskylän Seppälän alueen ilmastoriskeistä ja mahdollisista sopeutumiskeinoista. Runsaat kattopinnat ja pysäköintialueet sekä vähäinen kasvillisuus altistavat kaupallista aluetta esimerkiksi hulevesitulville ja kuumuudelle. Ratkaisuja voidaan löytää muun muassa kasvillisuuden lisäämisestä ja sadevesien hyödyntämisestä. Samalla voidaan parantaa alueen viihtyisyyttä ja tukea luonnon monimuotoisuutta.
Seppälän esimerkki tuo esiin sopeutumistyön kannalta keskeisen havainnon siitä, että haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä, sillä yksittäinen toimija ei pysty vastaamaan niihin yksin. Hulevedet ja kuumuus eivät noudata kiinteistörajoja. Tarvitaan kaupunkien, yritysten, kiinteistönomistajien, suunnittelijoiden ja viranomaisten yhteistyötä.
Kaikkia sopeutumistoimia ei ole tarpeen tehdä kerralla. Pienet kokeilut ja nopeat parannukset voidaan yhdistää normaaleihin peruskorjauksiin ja investointeihin. Pitkällä aikavälillä lukuisista pienistä ratkaisuista voi muodostua merkittävä muutos.
Keski-Suomeen sopeutumisen toimintasuunnitelma
Keski-Suomessa ei vielä sopeutumissuunnitelmaa tai vastaavaa yhteisesti määritettyä suuntaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tähän on nyt tulossa muutos, kun maakuntaan valmistellaan Keski-Suomen liiton johdolla ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on kunnianhimoinen mutta realistinen kokonaisuus, johon maakunnan toimijat pystyvät sitoutumaan. Työhön osallistetaan kuntia, yrityksiä, yhdistyksiä, hyvinvointialuetta, etujärjestöjä, ennakoinnin, varautumisen ja turvallisuuden toimijoita sekä maakunnan muita merkittäviä sidosryhmiä.
Keski-Suomen ilmasto muuttuu, siitä emme pääse mihinkään. Ennakoinnilla, yhteistyöllä ja käytännön ratkaisuilla voimme vaikuttaa siihen, kuinka hyvin alueemme, elinkeinomme ja ihmiset meneillään olevassa muutoksessa pärjäävät.
Tilaisuuden esitysmateriaalit löytyvät materiaalipankista (Luontoviisas Keski-Suomi).
Ensimmäisen ilmastofoorumin järjestivät yhteistyössä Keski-Suomen liitto, Elinvoimakeskuksen valtakunnalliset ilmastotehtävät osana AdaptationHubs -hanketta ja Jyväskylän kaupungin Datalähtöisen kaupunkisuunnittelun työkalut ja innovaatiot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa –hanke. Tapahtuma oli EU:n osarahoittama.
Seuraava Keski-Suomen ilmastofoorumi järjestetään 22.4.2027 aiheella Keski-Suomen energiamurros – totta vai tarua?
