Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat lintupopulaatioiden menestykseen. Osa lintulajeista hyötyy muuttuvista elinoloista, osan elintila käy yhä ahtaammaksi. Pesimälintujen määrä on kutistunut jopa yli sadalla tuhannella lintuparilla Keski-Suomessa parin vuosikymmenen aikana.
Keski-Suomen ilmasto jatkaa koko ajan lämpiämistään, mikä muuttaa lintupopulaatioiden elinympäristöjä. Pohjoisten ja elinympäristönsä kannalta vaativien lajien levinneisyys kutistuu, ja eteläiset lajit ja elinympäristönsä kannalta vaatimattomat yleislinnut siirtyvät pohjoiseen.
Elinympäristöt muuttuvat kuitenkin varsin hitaasti, huomauttaa BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen. Tutkimusten mukaan lintulajien levinneisyysalueen reuna hivuttautuu reilun kilometrin pohjoiseen päin yhden vuoden aikana.
Ilmastonmuutoksen ohella elinympäristöjen muutosta kiihdyttävät muun muassa voimakas metsätalous, yksipuolistunut maatalous, kosteikkojen umpeenkasvu ja vesistöjen rehevöityminen.
Keski-Suomessa asustavien lintulajien ahdinko onkin usein monen tekijän summa. Hömötiainen on kärsinyt erityisesti metsätaloudesta, peltosirkku ja varpunen maatalousympäristön muutoksista.
”Jopa Keski-Suomen runsaslukuisin pesimälaji peippo voi taantua nopeasti”, Toivanen varoittaa.
Esimerkkejä Keski-Suomessa runsastuneista eteläisistä lajeista ovat mustarastas, peukaloinen, tiltaltti ja kaulushaikara. Niiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti, koska ilmastonmuutos edistää lajien menestystä ja ne viihtyvät vaihtelevissa elinympäristöissä.
”Yksi eniten Keski-Suomessa ja koko Suomessa runsastuneista lajeista on harmaapäätikka. Se on paikkalintu, joka ruokailee enimmäkseen maassa. Siksi laji hyötyy luultavasti todella paljon talvien lämpenemisestä”, Toivanen havainnollistaa.
Ilmastonmuutos tekee lintujen elinolosuhteista arvaamattomia
Ilmastonmuutos ei ainoastaan nosta Keski-Suomen lämpötiloja, vaan lisää myös sademääriä ja lyhentää lumi- ja jääpeitteistä aikaa. Lisäksi sään ääri-ilmiöt saattavat yleistyä.
Jo nyt Pohjanlahden rannikolla länsituulten nostattamat tulvat tuhoavat paikoin rannoilla pesivien lintujen pesiä. Toivasen mukaan vastaava tilanne voi olla mahdollinen myös Keski-Suomen isoilla selkävesillä, jos vedenpinta nousee rajusti.
”Sään ääri-ilmiöt voivat tarkoittaa esimerkiksi rankkasateita tai yllättäviä kylmiä jaksoja keskellä kesää, jolloin lintujen pesimämenestys vaihtelee entisestään.”
Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen selviytymiseen eri tavoin. Esimerkiksi hyönteiset voivat ilmaantuvat lämpimän kevään takia aiemmin, mutta linnut eivät pysty aikaistamaan muuttoaan riittävästi. Jos hyönteisten saatavuus ja lintujen pesintä eivät kohtaa, poikasten on vaikeampi pärjätä.
”Toisaalta jotkut paikkalinnut saattavat aloittaa pesintänsä liian aikaisin, mikä altistaa kevään ääriolosuhteille. Edelleen toukokuussakin voi tulla kunnon takatalvi”, Toivanen toteaa.
Tänä keväänä kuivuus on piinannut luontoa, koska sulamisvettä ja sadetta on saatu niukasti. Tilanteen takia hyönteisiä voi olla vähän, jolloin linnuillekin voi tulla köyhä ravintokesä.
Muuttuneet elinympäristöt kurittavat lintujen elinvoimaisuutta
Keski-Suomen soista yli 80 prosenttia on ojitettu, minkä takia suot ovat kuivuneet ja metsittyneet. Avosoista on tullut pitkälti rämeitä. Ilmastonmuutos voimistaa ojitusten vaikutuksia.
”Suolinnut ovat jo vetäytyneet Keski-Suomen pohjoisrajalle, ja moni laji on menetetty lopullisesti eteläisestä Keski-Suomesta. Lähitulevaisuudessa meiltä on selvästi vaarassa hävitä muun muassa liro, keltavästäräkki ja riekko, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu.”
Suolintujen pitkäaikainen kannanromahdus on helppo havaita. Samanlainen lohduton kehityskulku näkyy lintujärvillä. Kun vesi tummuu ja järvi kasvaa umpeen, vesilintujen ravinnonsaanti vaikeutuu. Katoamisvaarassa ovat punasotka ja nokikana. Myös monet lokkikoloniat ovat kaikonneet.
”Ravinnekuormituksen lisäksi ympäristön kuivuminen ja kevättulvien väheneminen edistävät järvien umpeenkasvua. Ilmastonmuutos korostaa tilannetta”, Toivanen kertoo.
Metsämaastoissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset eivät ole yhtä ilmeisiä kuin soilla tai lintujärvillä. Sen sijaan ihmisen aiheuttama luontokato näkyy ennen kaikkea hakkuissa, jotka eivät ole luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävällä tasolla.
”Kun metsät muuttuvat nuoremmiksi talousmetsiksi, vanhoja metsiä ja järeitä puita suosivat lajit vähenevät. Esimerkiksi kuukkeli on kadonnut voimakkaan metsänkäsittelyn takia eteläisestä Suomesta kokonaan, mutta jonkinlainen kuukkelikanta löytyy vielä Äänekosken pohjoispuolelta.”
Luonnon ennallistaminen ja suojelu auttavat lintupopulaatioita
Miten erilaiset lintulajit sitten sopeutuvat ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamiin muutoksiin? Toivasen mukaan parhaiten pärjäävät ne, joilla on väljät elinympäristövaatimukset ja jotka mukautuvat ihmisen luomiin elinympäristöihin.
”Mitä enemmän lintupopulaatiossa on geneettistä monimuotoisuutta, sitä paremmin kyseisen lajin yksilöt pärjäävät muuttuneessa ympäristössä”, Toivanen tähdentää.
Elinympäristöjen ennallistaminen on olennaisessa roolissa, jotta lintupopulaatiot voivat kukoistaa vielä tulevaisuudessakin Keski-Suomessa. EU:n ennallistamisasetus pyrkii parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisemään luontokatoa.
Lintujen näkökulmasta ennallistettavien luontokohteiden tulisi olla nykyistä laajempia. Varsinkin suoverkoston pitää olla kattava ja yhtenäinen, jotta lintupopulaatiot pysyvät elinkelpoisina.
”Monia Keski-Suomen soita on ennallistettu, ja paikoin kahlaajalinnut ovat palanneet soille. Positiivisesta kehityksestä huolimatta tilanne ei ole välttämättä pysyvä, koska kuivuminen jatkuu esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia.”
Ennallistamisen ohella luonnonsuojelualueiden merkitystä ei voi väheksyä. Esimerkiksi vanhat metsät ovat kallisarvoisia elinympäristöjä kaikille eliöille – myös siivekkäille.
”Kun elinympäristöt pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa, linnut pärjäävät vähän heikommissakin ilmasto-olosuhteissa. Suojelualueilla on iso merkitys ilmastonmuutoksen puskuroinnissa.”
Lähteitä & lue lisää:
BirdLife Suomi: Keskisuomalainen linnusto muutoksessa – pohjoiset lajit vähenevät, eteläiset runsastuvat
BirdLife Suomi: Linnuston tila Suomessa
BirdLife Suomi: Linnut ja ilmastonmuutos
Helsingin yliopisto: Kattava suojelualueverkosto ehkäisee ilmastonmuutoksen vaikutuksia lintuyhteisöihin
Helsingin yliopisto: Suomen lintujen levinneisyydet siirtyvät kohti pohjoista
Helsingin yliopisto: Suomen luonnon tilasta tuore arvio – Monien tavallisten lintulajien kannat vähentyneet
Keski-Suomen liitto: Selvitys luontokadon ja ilmastonmuutoksen välisistä yhteyksistä Keski-Suomessa
Suomen ympäristökeskus: Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa
Artikkeli on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa LUMOAVA-hankkeessa. Tekstin on kirjoittanut Nelli Leppänen, Murrosmedia.
